Silirimpsis, sileä tie
Onnetarten ottolasta maailman halki vie.
Silirimpsis, sileä tie
Reittiä niin vauhdikasta mutkien kautta vie.
En ole köyhä enkä kipeä,
En talonpoika enkä kuppari.
En ole laiska enkä ripeä,
En renki enkä toisten tsuppari.
Itse päätän huvini
Ja itse päätän työni
Ja kenen kanssa milloinkin mä vietän yöni.
En ole ahne enkä kopea,
Ei tartu rupla eikä taalari.
Ei edes kulta eikä hopea,
Oon pelkkä taivaanrannan maalari.
sanat: Vexi Salmi
Sanat ovat sattuvat, näin onnettaren ottolasta on viety pitkin maailmaa, raha ei ole tarttunut mutta itse olen päättänyt huvini ja työni.
Vexi Salmesta ja Irwinistä tulee mieleeni murkkuikä. Teimme Turusta Hämeenlinnaan luokkaretken joskus 60-luvun puolessa välissä ja Irwin oli eräs idolimme. Pienellä tyttöporukalla päätimme mennä katsomaan, missä Irwin asuu. Löysimme hänet ja jonkun toisen henkilön kerrostalohuneistosta ja minä ujona tyttönä uskalsin pyytää jopa nimmaria. Saimme jokainen nimmarin johonkin ruutuvihon palaseen.
Vexi istui pianon ääressä ja kysyi, haluammeko hänenkin nimmarinsa. Olimme kaikki vähän äimän käkenä että kukas hän on. Kohteliaasti otimme vastaan hänenkin nimmarinsa ja siitähän selvisi, kuka hän oli. Olimme kotimatkalla polleita kun kavereille oli esittää jotain näin hienoa retkeltä.
Jälkikäteen arvostin kyllä enemmän Vexiä kuin Irwiniä tuon kirjallisen tuotannon vuoksi, mutta Irwin oli varmaan oikeanlainen persoona tulkitsemaan Vexin sanoituksia "protestilaulujen aikaan".
Moni on nähnyt tämän valkoisen rakennuksen Turun satamasta Ruotsinlaivan kannelta, mutta ei kovin moni sisäpuolelta. Moni "kuuluisuus" on asunut täällä.
Sisääntulo näyttää tältä.
Ylemmän kerroken näkymä alas on tällainen.
Ja koska en ole käynyt avaruudessa, pieni kuvamanipulaatio Saturnuksesta, jossa pallo on toteutettu ottamastani valokuvasta ja muokattu.
Silirimpsis, sileä tie
Onnetarten ottolasta maailman halki vie.
Silirimpsis, sileä tie
Reittiä niin vauhdikasta mutkien kautta vie.
En ole köyhä enkä kipeä,
En talonpoika enkä kuppari.
En ole laiska enkä ripeä,
En renki enkä toisten tsuppari.
Itse päätän huvini
Ja itse päätän työni
Ja kenen kanssa milloinkin mä vietän yöni.
En ole ahne enkä kopea,
Ei tartu rupla eikä taalari.
Ei edes kulta eikä hopea,
Oon pelkkä taivaanrannan maalari.
sanat: Vexi Salmi
...lasisia pylväitä kaiteissa...
Siellä on myös hienoja värillisiä ikkunoita. Ikkunarivistö on käytävässä lattian rajassa ja se vie haaremiin. Tämän palatsin rakentaja on rakastanut lasia.
Ajasta ihmisillä on ollut käsitys niin kauan kuin on ymmärretty, että jonain päivänä kuolee mutta lähitulevaisuutta voi ja kannattaa suunitella.
Vierastan lääkkeitä. Aikakone olisi mielikuvituskoneisto, joka mahdollistaisi aikamatkailun. Karuselli voisi olla tällainen aikakone, vinhaa vauhtia eteenpäin ja tarvittaessa hitaasti taaksepäin. Ihminen ei vanhenisi koskaan. Haluaisiko tätä kukaan, todella?
